LEED ja BREEAM ovat molemmat kansainvälisesti tunnustettuja ympäristösertifiointijärjestelmiä toimitilakiinteistöille, mutta ne eroavat toisistaan alkuperältään, arviointipainotuksiltaan ja maantieteelliseltä levinneisyydeltään. LEED on yhdysvaltalainen järjestelmä, jota käytetään laajasti globaalisti, kun taas BREEAM on brittiläinen ja erityisen vahvasti edustettu Euroopassa. Valinta näiden kahden välillä riippuu kiinteistön sijainnista, käyttötarkoituksesta ja sijoittajien odotuksista.
Kumpi sertifikaatti on yleisempi Suomessa ja Euroopassa?
Euroopassa ja Suomessa BREEAM on selvästi yleisempi ympäristösertifiointi toimitilakiinteistöissä. Eurooppalaiset kiinteistösijoittajat, rahastot ja kehittäjät ovat omaksuneet BREEAM-sertifioinnin laajemmin, koska se on kehitetty Euroopan rakennuskantaa ja -sääntelyä silmällä pitäen. Suomessa molempia sertifikaatteja käytetään, mutta BREEAM-sertifioituja kohteita on huomattavasti enemmän erityisesti toimisto- ja liiketilakiinteistöissä.
LEED puolestaan on vahvemmin edustettuna kansainvälisten yritysten toimitiloissa ja sellaisissa hankkeissa, joissa rakennuttaja tai vuokralainen on pohjoisamerikkalainen toimija. Monille globaaleille yrityksille LEED-sertifiointi on tutumpi ja helpommin raportoitavissa emoyhtiölle. Suomalaisissa toimitilahankkeissa LEED on kuitenkin selvästi harvinaisempi valinta.
Miten LEED- ja BREEAM-arviointikriteerit eroavat toisistaan?
LEED ja BREEAM arvioivat rakennusten ympäristösuorituskykyä eri painotuksin ja eri kategorioiden kautta. LEED painottaa erityisesti energiatehokkuutta, hiilidioksidipäästöjä ja vedenkäyttöä, kun taas BREEAM arvioi laajemmin myös ekologiaa, kuljetusyhteyksiä ja rakennusprosessin hallintaa. Molemmat järjestelmät käyttävät pisteytysjärjestelmää, mutta kategorioiden painoarvo vaihtelee merkittävästi.
LEED-järjestelmän painopisteet
LEED jakaa arvioinnin kategorioihin, joita ovat muun muassa energiatehokkuus ja ilmasto, sisäilman laatu, materiaalien valinta ja veden käyttö. Järjestelmä on tunnettu selkeästä numeerisesta pisteytyksestään, jossa jokainen parannustoimenpide tuottaa mitattavia pisteitä. LEED soveltuu erityisen hyvin hankkeisiin, joissa energiatehokkuus on keskeinen tavoite.
BREEAM-järjestelmän painopisteet
BREEAM arvioi rakennusta laajemmasta näkökulmasta ja sisältää kategorioita kuten johtaminen, terveys ja hyvinvointi, energia, liikenne, vesi, materiaalit, jätteet, maankäyttö ja ekologia sekä saastuminen. Tämä laajempi lähestymistapa tekee BREEAM-sertifioinnista usein kattavamman kokonaisarvion rakennuksen ympäristövaikutuksista eurooppalaisessa kontekstissa.
Mitä sertifioinnin tasot tarkoittavat käytännössä?
Molemmissa järjestelmissä on useita sertifiointitasoja, jotka kertovat rakennuksen ympäristösuorituskyvyn tason. LEED-tasot ovat Certified, Silver, Gold ja Platinum, kun taas BREEAM käyttää luokituksia Pass, Good, Very Good, Excellent ja Outstanding. Korkeampi taso tarkoittaa parempaa ympäristösuorituskykyä ja vaatii enemmän pisteitä.
Käytännössä useimmat kaupallisesti merkittävät toimitilakiinteistöt tavoittelevat LEED Gold -tasoa tai BREEAM Excellent -tasoa, sillä nämä tasot ovat riittävän vaativia ollakseen uskottavia markkinoilla, mutta saavutettavissa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. BREEAM Outstanding ja LEED Platinum ovat harvinaisia ja edellyttävät poikkeuksellisia ratkaisuja energiantuotannossa, materiaalivalinnoissa ja rakennusprosessin hallinnassa.
Tason valinta vaikuttaa suoraan sertifiointiprosessin laajuuteen ja kustannuksiin. Korkeampi tavoitetaso tarkoittaa tiukempia vaatimuksia suunnitteluvaiheesta alkaen ja edellyttää usein erityisratkaisuja talotekniikassa, julkisivussa tai energiajärjestelmissä.
Kumpi sertifiointi kannattaa valita toimitilahankkeessa?
Toimitilahankkeessa BREEAM on useimmiten parempi valinta eurooppalaisille kiinteistöille, erityisesti Suomessa. Se tunnetaan paremmin kotimaisilla markkinoilla, eurooppalaisten sijoittajien ja institutionaalisten vuokralaisten keskuudessa. Jos hanke on osa kansainvälistä portfoliota tai vuokralaisena on pohjoisamerikkalainen yritys, LEED voi olla perustellumpi vaihtoehto.
Valintaan vaikuttavat käytännössä seuraavat tekijät:
- Kohdemarkkinat: Eurooppalaisille sijoittajille ja vuokralaisille BREEAM on tutumpi
- Vuokralaisten odotukset: Kansainväliset yritykset saattavat edellyttää LEED-sertifiointia raportointivaatimustensa vuoksi
- Rakennustyyppi: Molemmat sopivat toimistokiinteistöihin, mutta BREEAM kattaa laajemmin myös teollisuus- ja varastotilat
- Rahoittajan vaatimukset: Jotkin vihreän rahoituksen instrumentit edellyttävät tiettyä sertifiointia
- Konsulttien saatavuus: BREEAM-akkreditoituja asiantuntijoita on Suomessa enemmän
Miten sertifiointi vaikuttaa toimitilan vuokra- ja myyntiarvoon?
Ympäristösertifiointi nostaa toimitilakiinteistön vuokra- ja myyntiarvoa, koska sertifioitu rakennus houkuttelee laadukkaita vuokralaisia, täyttää ESG-raportointivaatimukset ja alentaa käyttökuluja energiatehokkuuden kautta. Sekä LEED- että BREEAM-sertifiointi voi parantaa kiinteistön markkina-asemaa, mutta vaikutuksen suuruus riippuu markkinatilanteesta ja kiinteistön sijainnista.
Institutionaaliset sijoittajat ja suuret yritykset asettavat toimitiloilleen yhä useammin ESG-kriteereitä, jotka käytännössä edellyttävät ympäristösertifiointia. Tämä kaventaa sertifioimattomien kiinteistöjen vuokrausmahdollisuuksia tiettyjen vuokralaisryhmien osalta. Sertifioitu toimitila on myös helpommin rahoitettavissa vihreillä lainoilla tai joukkovelkakirjoilla, mikä voi alentaa kiinteistön rahoituskustannuksia.
Vaikutus vuokratasoon vaihtelee merkittävästi sijainnin ja kiinteistöluokan mukaan. Pääkaupunkiseudun prime-toimistokiinteistöissä sertifiointi on lähes edellytys kilpailukykyiselle vuokraukselle, kun taas pienemmillä paikkakunnilla tai varastotiloissa sen merkitys on toistaiseksi pienempi.
Mitä sertifiointi maksaa ja kuka vastaa prosessista?
Ympäristösertifioinnin kokonaiskustannus muodostuu rekisteröintimaksuista, akkreditoidun konsultin palkkioista, mahdollisista lisäsuunnittelukustannuksista ja rakentamisen aikaisesta dokumentoinnista. Kustannukset vaihtelevat huomattavasti hankkeen koosta ja tavoitetasosta riippuen, mutta tyypillisesti sertifiointiprosessin suorat kulut ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja suuremmissa hankkeissa.
Prosessista vastaa yleensä rakennuttaja tai kiinteistön omistaja, joka palkkaa akkreditoidun BREEAM-arvioitsijan tai LEED-akkreditoidun ammattilaisen koordinoimaan prosessia. Konsultti vastaa pisteytyslaskelmista, dokumentaation kokoamisesta ja yhteydenpidosta sertifiointielimen kanssa. Arkkitehti, rakennesuunnittelija ja talotekniikkasuunnittelijat osallistuvat prosessiin omien osa-alueidensa osalta.
Sertifioinnin kustannukset on syytä suhteuttaa sen tuottamiin hyötyihin: parempaan vuokrausasteeseen, korkeampaan vuokratasoon, edullisempaan vihreään rahoitukseen ja kiinteistön pitkäaikaiseen arvonkehitykseen. Monissa hankkeissa sertifiointi on myös edellytys tiettyjen vuokralaisten saamiseksi tai vihreän rahoituksen hyödyntämiseksi.
Jos olet etsimässä toimitilaa tai suunnittelemassa toimitilahanketta ja haluat tietää, miten ympäristösertifiointi vaikuttaa tilavalintaasi, ota yhteyttä MAP Tilat -asiantuntijoihin ja saat maksutonta neuvontaa tilatarpeisiisi.
Ota yhteyttä
"*" näyttää pakolliset kentät
Löydä oma tilasi
Useat yritykset ovat jo löytäneet sopivan toimitilan MAP Tilojen avulla. Seuraava voit olla sinä.
